Luovilla aloilla paljon potentiaalia

Luovien alojen merkitys toimialana kasvaa ja alojen yritystoimintaan liittyy paljon odotuksia.

Luovien yritysten tueksi kaivataan välittäjäorganisaatioita, esimerkiksi ohjelmatoimistomaisia veturina toimivia yrityksiä.Tarvitaan myös toimijoita yhdistäviä tiloja – luovia keskuksia. Näin toteaa Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille -loppuraportin tekijä Timo Parkkola Humanistisesta ammattikorkeakoulusta.

Luovien alojen toimiala nähdään pirstaleisena. Sen toimintaympäristöissä on runsaasti kehittämistarpeita, mutta pieni yrityskoko ei välttämättä ole ongelma. Eri toimialojen rajapinnat tarjoavat uudelle yritystoiminnalle mahdollisuuksia ja uusia palvelutuotteita erityisesti matkailussa, hyvinvointipalveluissa ja yritysten välisissä palveluissa. Raportin mukaan alan yleinen arvostus nähdään heikkona ja alalle kaivataan profiilinnostoa.

Humanistinen ammattikorkeakoulu toteutti aluekeskusohjelman kulttuuriverkoston toimeksiannosta 26 luovien alojen kehittämisen alueellista työpajaa. Aluekeskusohjelma-alueilla kartoitettiin luovien toimialojen tilaa ja kehittämistoimenpiteitä. Lisäksi etsittiin konkreettisia ideoita toimialan kehittämisen tueksi alueellisella ja kansallisella tasolla.

Raportissa esille tulleet kehittämistarpeet liittyvät verkostoitumiseen, yrityspalveluihin, tuotteistamiseen, viestintään, tiedottamiseen ja koordinaatioon. Kehittämistyö halutaan tehdä ensisijaisesti seutukunnissa tai maakunnallisesti. Kansalliset verkostot nähdään merkittävänä tukena ja valtakunnallisia tapaamisia pidetään tärkeinä, mutta palvelujen toivotaan sijaitsevan lähellä. Merkittävänä tavoitteena nähdään luovien alojen nostaminen osaksi alueiden elinkeinostrategioita. Tärkeää on myös yrittäjyysnäkökulman tuominen kulttuuristrategioihin. Yritystoiminnan kehittämiseksi toivotaan yrityspalvelujen lisäksi yritysrahoituksen saamista samalle tasolle perinteisempien toimialojen kanssa.

Aluekeskusohjelma-alueilta kerättiin luoviin aloihin liittyviä hyviä käytäntöjä. Näistä raportissa on mukana yli 60. Hyvinä käytäntöinä nousi esille kehittämistoimia, koulutusta, onnistuneita tuotteistamisprosesseja, toimintamalleja, tapahtumia, toimintaa kokoavia tiloja ja keskuksia, mutta myös yritystoimintaa. Kootut käytännöt ovat arvokas tietopankki oman alueen kehittämistoimenpiteiden valinnassa sekä yhteistyön luomisessa alueiden välille. Useissa esitetyissä kehittämistoimissa aluekeskusohjelmalla on ollut merkittävä ja aktiivinen rooli.

Lue lisää TEMin tiedotteesta tai koko raportti alla.